Suurin uhka suomenruotsalaista kulttuuria kohtaan ovat suomenruotsalaiset itse

Kuinka paljon tiedät suomenruotsalaisesta musiikkikulttuurista? Oletko kuullut muustakin kuin stereotyyppisistä snapsilauluista? Tiesitkö, että menuettiperinne on säilynyt elossa länsirannikolla elinvoimaisena satojen vuosien ajan ja että uutta suomenruotsalaista musiikkia luodaan jatkuvasti?

Neljä suomenruotsalaista ammattikansanmuusikkoa ovat tänä syksynä yhdistäneet voimansa yhteisen Seaside Sounds from Finland -otsakkeen alle. Tavoitteena on paitsi esittäytyä lokakuussa Tampereella pidettävillä Womex-maailmanmusiikkimessuilla myös nostaa oman kulttuuriperinnön arvostusta ja tulla paremmin tunnetuksi kotimaassa ja Pohjoismaissa.

Työhöni muusikkona liittyy vahvasti kaksikielisyys, kertoo Maria Kalaniemi, yksi Suomen kansainvälisesti tunnetuimmista kansanmuusikoista, joka viime vuonna sai musiikin valtionpalkinnon ja valittiin Ruotsin Kuninkaallisen Akatemianjäseneksi ensimmäisenä suomalaisena kansanmuusikkona.

Ohjelmistossani on runsaasti suomenruotsalaista juurimusiikkia ja esimerkiksi keskiaikaisten balladien vanhakantainen ruotsin kieli värähtelee minussa syvästi. Kielet elävät minussa luontaisesti rinnakkain ja ulkomailla esiintyessäni laulan molemmilla kotimaisilla, sen kummemmin miettimättä kumpi on kyseessä – kielen määrittää sävellys tai laulu itsessään. 

Suomenruotsalaisuus on minulle ennen kaikkea monimuotoista, innostavaa ja ravitsevaa. Työläiskodin kasvattina sekä äidinkieleni ruotsi että isänkieleni savon murre ovat muokanneet ja rikastuttanut identiteettiäni. Tietyllä tavalla olen kokenut olevani hiukan ulkopuolinen molemmissa leireissä, mikä on ollut myös vapauttavaa.

Pieni kieli voidaan kokea myös rikkautena

Seaside Sounds from Finland -otsikon alla yhdistävät voimansa neljä erilaista muusikkoa: jokaisella on oma profiilinsa, samalla kun ovat tehneet paljon yhteistyötä keskenään. Kalaniemen lisäksi mukana ovat Marianne Maans, joka on tehnyt pitkän uran suomenruotsalaisen kansanmusiikin puolestapuhujana, mutta viime aikoina kouluttautunut myös hoivamuusikoksi ja mentaalivalmentajaksi, Juulia Salonen, joka yhdistää toiminnassaan vahvasti musiikin ja tarinankerronnan, sekä Désirée Saarela, tyyliltään kansanmusiikkitaustainen singer-songwriter.

Mielestäni suomenruotsalainen musiikki ja kulttuuri ylipäänsä ansaitsisi huomattavasti suurempaa huomioita sekä omassa maassamme että kansainvälisesti, kertoo Désirée Saarela, joka on polkaissut yhteistyöprojektin käyntiin.

Suomeen mahtuu niin monenmuotoista kulttuuria, mikä ei välttämättä näy mediassa, esimerkiksi radiosoitossa. Välillä koen, että suurin uhka suomenruotsalaista kulttuuria kohtaan ovat suomenruotsalaiset itse – jos me emme tee töitä näkyvyytemme eteen, kukaan muukaan ei näe kulttuurin koko kirjoa. Uutta yhteistyötäkuviota ei rajata pelkästään kansanmusiikkiin, siksi olemme tietoisesti valinneet genrestä riippumattoman otsikon Seaside Sounds from Finland.

Suomenruotsalaisilla musiikintekijöillä ei Suomessa ole helppoa saada musiikkiaan kuuluvaksi. Moni ajattelee, että ruotsiksi laulaminen on toivotonta, koska kenttä on niin pieni. Harvinainen kieli voidaan kuitenkin kokea rikkautena, kansainvälisesti jopa eksoottisena asiana.



Maailmanmusiikin kentällä pienellä kielellä laulamista ei yleensä nähdä ongelmana, voisimme ottaa siitä oppia. Iso-Britanniassa on tällä hetkellä paljon walesilaisia singer-songwritereita, jotka laulavat omalla kielellään, ja itse rakastan esimerkiksi Cesaria Evoran musiikkia – vaikken välttämättä ymmärrä sanaakaan, tunteet välittyvät! Kun kysyy kansainvälisiltä musiikkialan ihmisiltä, voiko laulaa rohkeasti äidinkielellään, he eivät koe sitä ongelmaksi, päinvastoin.

Seaside Sounds from Finland -projektia rahoittaa Svenska Kulturfonden ja sitä koordinoi Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus (KEK).

Seaside Sounds from Finland

• esittäytyy ensimmäistä kertaa Womex-messuilla Tampereella 23.–26.10.2019
• kotisivut osoitteessa www.seasidesounds.fi
• kaikki neljä muusikkoa esiintyvät koko ajan aktiivisesti ympäri Suomea ja maailmalla. Désirée Saarela julkaisee uuden soololevyn lokakuussa. Maria Kalaniemen syyskauden ohjelmaan kuuluu mm. Saksan kiertue Eero Grundströmin kanssa sekä Seimiyö-joulukiertue.
• muusikot asuvat tällä hetkellä eri puolilla rannikkoseutua: Désirée Saarela Pohjanmaan Pedersöressä, Marianne Maans Turussa, Maria Kalaniemi Espoossa ja Juulia Salonen Keravalla.